Ilana Viikki tutki maisterintutkielmassaan Etnografinen tutkielma affektikorteista esinetutkimuksessa ja museotyössä affektikorttien kehitysprosessia käytön mahdollisuuksia. Hänen etnografinen tutkimusaineistonsa koostui haastatteluista ja kahdesta työpajasta, jotka dokumentoitiin tutkimusta varten. Viikki haastatteli sekä korttien kehittäjiä että ensimmäiseen affektikorttityöpajaan osallistuneita museoammattilaisia ja analysoi pilottityöpajan videotallennetta ja valokuvia. Toiseen työpajoista Viikki osallistui havainnoijana ja käytti kenttämuistiinpanoja osana aineistoa.
Teoreettisena lähtökohtana Viikki hyödynsi sosiaalipsykologi Margaret Wetherellin (2012) sekä kulttuurintutkija Sara Ahmedin (2004) affektiteorioita sekä etnologista affektitutkimusta ja sen näkökulmiin materiaalisuuden ja affektien yhteyksistä (esim. Löfgren 2016). Niiden pohjalta Viikki määrittelee affektit ruumiillisiksi ja aistittaviksi tunteiksi ja tuntemuksiksi, jotka kiinnittyvät esimerkiksi esineisiin liittyviin kokemuksiin ja muistoihin. Viikki myös toteaa, että etnografia on hyvä tapa tutkia ja analysoida affektiivisuutta, josta usein puhutaan ”epämääräisenä jonain”. Etnografiseen tutkimukseen liittyy tutkittavien ilmiöiden ja tapahtumien kontekstuaalisuuden ja historiallisen kerrostuksellisuuden esiin tuominen, mikä voidaan nähdä hyödyllisenä työkaluna affektitutkimuksessa selittämään tällaisia epämääräisiä tuntemuksia, jotka eivät kuitenkaan ole irrallisia vaan aina kiinnittyvät johonkin (Löfgren 2014, 79).
Viikki kysyy tutkimuksessaan millainen työkalu affektikortit ovat ja miten ne toimivat. Hän selvittää, miten kortit syntyivät ja analysoi, mitä työpajoissa tapahtuu ja millaisia haasteita korttien käyttöön liittyy. Affektikortit toimivat apuvälineenä näiden mahdollisesti vaikeasti sanallistettavien tuntemuksien avaamisessa. Viikin mukaan affektikorttien avulla on mahdollista luoda tilanteita, joissa työpajoihin osallistuvat pystyvät jakamaan esineisiin liittyviä arkisia, erityisiä ja jopa ristiriitaisia tunteita. Tämä vaatii kuitenkin aikaa sekä jonkinlaista yhteistä ja henkilökohtaista kosketuspintaa käsiteltävään esineeseen.
SENSOMEMO-hanke kiittää Ilana Viikkiä hienosta työstä ja onnittelee työn valmistumisen johdosta!
Viittaa:
Viikki, Ilana 2024: Etnografinen tutkielma affektikorteista esinetutkimuksessa ja museotyössä. Maisterintutkielma, historian ja etnologian laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94972
Kirjallisuus:
Ahmed, Sara. 2004. Cultural politics of emotion. Edinburgh: Edinburgh university press.
Löfgren, Orvar. 2014. ”The black box of everyday life: entanglements of stuff, affects and activities.” Cultural Analysis, 13: 77-98.
Wetherell, Margaret. 2012. Affect and Emotions: A new Social Understanding. Croydon: Sage publishing.
